Mt. 7:1: "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi."
F.F.Bruce: "Tuomio on monimerkityksinen sana sekä kreikassa että englannissa: sillä ymmärtää istumista ihmisiä tuomitsemassa, heidän paheksumistaan, tai se voi tarkoittaa oikeaa arviointia ja asioiden tunnistamista. Ensimmäistä tuomitsemista ei to ivota, mutta jälkimmäisessä mielessä se on suositeltavaa."
NIV mainitsee reunahuomautuksissaan: "Kristityn ei pidä tuomita tekopyhä sti tai omavanhurskaasti, kuten asiayhteydestäkin voidaan pää tellä. [Mutta] Raamattu kehottaa toistuvasti uskovaisia arvioimaan asiat ja ilmiöt huolellisesti ja valitsemaan hyvien ja pahojen ihmisten ja asioiden välillä. Kristityn on koeteltava kaikki."
1 Tess. 5:21. "mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on;..."
A.W.Tozer: "Pyhän Hengen lahjojen joukossa tuskin mistään toisesta on niin paljon käytännön hyötyä kuin henkien erottamisen lahjasta. Tätä lahjaa pitäisi suuresti arvostaa ja sitä pitäisi tavoitella, koska se on korvaamaton näinä kriittisinä aikoina. Tämä lahja auttaa meitä erottamaan jyvät akanoista: lihan aikaansaannokset Jumalan Hengen ilmentymisistä."
Selvyyden vuoksi käyttäkäämme sanaa erottaa siitä tuomitsemisesta, johon Jumala meitä rohkaisee, ja kritisoida kielteisestä arvostelusta, tuomitsemisesta siinä mielessä. Asiayhteydestä voi päätellä, milloin sana tuomitseminen tarkoittaa erottamista milloin kritisointia.
HENGELLINEN HOITOVIRHE
Lk. 12:57: "Miksi ette jo itsestänne päätä, mikä oikeata on?"
Hoos. 4:6: "Minun kansani joutuu häviöön, sillä se on taitoa vailla..."
On tärkeää, että tuomitsemme asiat oikein eli erotamme, tunnistamme ne. Jos ihmisellä on umpisuolen tulehdus, mutta se diagnosoidaan mahahaavaksi, voi hoitotulokset olla kohtalokkaita, vaikka itse asiassa on kysymys vain sanasta, taudin nimityksestä. Jos lapsella on kuumetta, sitä ei laiteta pakastimeen jäähtymään. Oireen hoito pahentaa itse tautia! Tuomitseminen pelkästään ulkoisten seikkojen perusteella, tietämättömyys, syiden ja seuraamusten, oireen ja ongelman sekoittaminen voi olla tuhoisaa - silloinkin kun tarkoitetaan parasta.
2 Kor.10:7: "Nähkää mitä silmäin edessä on. ..."
2 Kor. 10:7 KR1992: "Ottakaa huomioon selvät tosiasiat..."
2 Kor. 10:7 VK: "Katsotteko te niiden jälkeen, jotka silmäin edessä ovat? ..."
MIKSI RUKOUKSEMME JA PALVELUTEHTÄVÄMME ON TEHOTONTA?
Ajatellaanpa arviointikykymme puutetta: Pyhissä kirjoituksissa mainituista vaikuttimista (maailma, liha, paholainen) jokainen kristillinen haara nä yttää painottavan jotakin ja jättävän huomiotta toiset. Sairauksia pidetään demoneina ja niitä nuhdellaan ilman erotusta ja myöskin ilman mitään todellista tulosta. Demonin ajatellaan olevan sairaus ja sen mukaisesti sitten ongelmaa "hoidetaan". Usein Jumalan kuritus ja kasvatus luetaan saatanan teoksi, ja siihen suhtaudutaan vähä tellen. Aivan selviä lihan aikaansaannoksia pidetään Hengen tai sielun tekoina. Sielu sekoitetaan hengen ja lihan kanssa. Vainko pelkkää terminologiaa? Tällaisten ontuvien diagnoosien kanssa me yritämme toimia, ja toimimmekin tehottomasti ja joskus jopa aiheuttaen vahinkoa. Onko tämä jumallisen palvelutehtävän suorittamista? Löydä mmekö tästä itsemme?
Jh. 7:24: "Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio."
"KARHUNPALVELUSTA"
Jos lääkäri tekisi niin valtavia virheitä kuin usein hengellisessä hoidossa nähdään, me panisimme lopun hänen viranhoidolleen. Mutta aikamme seurakunta suorittaa jatkuvasti tätä karhunpalvelua ja jättää jälkeensä kärsivien sielujen vanan. On hyvin paha oire, jos emme välitä siitä, ovatko rukouksemme ja palvelutehtävämme tuloksellista; se osoittaa, että oman "hengellisyytemme" sisältö ei olekaan rakkaus vaan oma kunnia. Me emme uskalla pysähtyä katsomaan totuutta siitä pelosta, että paljastuu miten kurjasti meillä itse asiassa menee. Tietämättö myys on helppo lume. Meidän on välttämättä opittava t uomitsemaan oikein ennen kuin toimimme. Me tarvitsemme oikeaa arviointikykyä, erottamista.
Snl. 19:2: "Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan."
1Kor. 4:5: "Älkää sen tähden lausuko mitään tuomiota ennen kuin aika on, ennen kuin Herra tulee, joka myös on saattava valoon pimeyden kätköt ja tuova ilmi sydänten aivoitukset; ja silloin kukin saa kiitoksensa Jumalalta."
Jos haluaisimme kysellä, haluaisimme odottaa, kuunnella, nähdä vaivaa ottaa asioista selvää, me saattaisimme harjaantua tunnistamaan niiden perimmäisen olemuksen, niin että "tiedämme", eikä meidän tarvitsisi horjua epätietoisuudessa. Saavuttaisimme todellista uskoa. Voisimme nähdä pintaa syvemmälle, asioiden ytimeen. Rukouks emme ja palvelutehtävämme olisi tehokasta. Me tuntisimme Jumalan tahdon ja noudattaisimme sitä.
Jaak. 1:5 "Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan."
MITÄ JEESUS SANOO EROTTAMISESTA
Lk. 11:9: "Niinpä minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan, etsikää, niin te löydätte, kolkuttakaa, niin teille avataan. "
Jos ihminen määrätietoisesti etsii ja kyselee totuutta, niin se hänelle selviää. Jo sydämen asenteen pitäisi olla sellainen.
Mt. 16:3: "...Taivaan muodon te osaatte arvioida, mutta aikain merkkejä ette osaa."
Jes. 11:2-3: "Ja hänen päällänsä lepää Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki, tiedon ja Herran pelon henki. Hän halajaa Herran pelkoa; ei hän tuomitse silmän näöltä eikä jaa oikeutta korvan kuulolta, ..." Pyhälle Hengelle ominainen perusteellisuus ilmeni jo Jeesuksen mielenlaadussa. (Vrt. Ps. 51:8: "Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka.")
Joh. 8:15-16, 26: "Te tuomitsette lihan mukaan; minä en tuomitse ketä än. Ja vaikka minä tuomitsisinkin, niin minun tuomioni olisi oikea, sillä minä en ole yksinäni, vaan minä ja hän, joka on minut läettänyt.... (26:) Paljon on minulla teistä puhuttavaa ja teissä tuomittavaa; mutta hän, joka on minut l&a uml;hettänyt, on totinen, ja minkä minä olen kuullut hä neltä, sen minä puhun maailman kuulla."
Joh. 12:48: "Joka katsoo minut ylen, eikä ota vastaan minun sanojani, sillä on tuomisijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä."
Heb. 4:12: "Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terä vämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija."
KRISTITYN OSA
Mt. 19:28: "Niin Jeesus sanoi heille: 'Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa."
Lk. 22:30: "niin, että te saatte syödä ja juoda minun pö ydässäni minun valtakunnassani ja istua valtaistuimilla ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa."
EROTTAMINEN SEURAKUNNASSA
Pitääkö meidän seurakunnassa "tuomita" opetusta, tilanteita ja jopa ihmisiä? Monet uskovaiset kaihtavat tuomioiden tekemistä ja ovat epätietoisia siitä, kuuluuko tuomitseminen todella seurakunnalle. Onhan sanottu: "Älkää tuomitko"! Tässä yhteydessä on kylläkin tarkoitettu ulkokultaista tuomitsemista eli kritisointia. Pelko tehdä oikeita tuomioita voi johtua yksinkertaisesti siitä, että ei ole ymmärretty Jumalan tahtoa oikein, tai taikauskoisesta pelosta (Kol. 2: 18-19), tai jopa siitä, että ollaan uskonnollisia ilman Pyhää Henkeä (Juud. 17-19). Jumalan Sanaan perehtyminen voi ohjata oikeaan kä ytäntöön myös tässä asiassa (2 Tim. 3:16-17). Alkuseurakunnan sisällä harjoitettiin tuomitsemista:
1 Kor. 5: 12 - 6:6: "Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisä puolella? Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. 'Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.' Kuinka rohkenee kukaan teistä, jolla on riita-asia toisen kanssa, käydä oikeutta vääräin edessä? Miksei pyhien edessä? Vai ettekö tiedä, että pyhät tulevat maailman tuomitsemaan? Ja jos te tuomitsette maailman, niin ettekö kelpaa ratkaisemaan aivan vähäpätöisiä asioita? Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä, emmekö sitten maallisia asioita? Jos teillä siis on maallisia asioita ratkaistavina, nekö te asetatte tuomareiksi, jotka ovat halveksittuja seurakunnassa? Teidän häpeäksenne minä tämän sanon. Eikö teidän joukossanne sitten ole yhtäkään viisasta, joka voisi ratkaista veljien välin? Vaan veli käy oikeutta veljen kanssa, vieläpä uskottomain edessä!"
1 Kor. 5: 3, 12-13: "Sillä minä, joka tosin ruumiillisesti olen poissa, mutta hengessä kuitenkin läsnä, olen jo, niin kuin läsnä ollen, puolestani päättänyt [tuominnut, NIV], että se, joka tuommoisen teon on tehnyt, ...(12-13:) Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella?" Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. 'Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.' "
1 Kor. 6: 2-3: "Vai ettekö tiedä, että pyhät tulevat maailman tuomitsemaan? Ja jos te tuomitsette maailman, niin ettekö kelpaa ratkaisemaan aivan vähäpätöisiä asioita? Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä, emmekö sitten maallisia asioita?"
PROFEETAT VANHASSA JA UUDESSA TESTAMENTISSA
1 Kor. 14:24-25: "Mutta jos kaikki profetoisivat ja joku uskosta tai opetuksesta osaton tulisi sisään, niin kaikki paljastaisivat hänet ja kaikki langettaisivat hänestä tuomion, hänen sydämensä salaisuudet tulisivat ilmi, ja niin hän kasvoilleen langeten rukoilisi Jumalaa ja julistaisi, että Jumala totisesti on teissä."
Vanhan testamentin aikaan Israelissa profeettoja oli vähän ja heitä pidettiin suuressa arvossa. Profeetta oli 100 %:isesti oikeassa tai hänet kivitettiin. Uuden liiton seurakunnassa Pyhä Henki jakaa lahjojaan monille, ja meidän tulee kasvaa niin, että opimme käyttämään kaikkia lahjoja oikein, myös profetian lahjaa. Meillä on lahjoja paljon, mutta ne ovat saviastioissa. Siksi on kuulijan vastuu erottaa tai tuomita profeetat. Simon Pietari on hyvä esimerkki alkuseurakunnankin profeettojen häilyväisyydestä; esim. helluntain jälkeisissä tapahtumissa Paavali joutui ojentamaan Pietaria. Paavalin "tuomiosta" voit lukea Gal. 2:11.
SIMON PIETARIN TAPAUS
Mt. 16:16-17, 22-23: "Simon Pietari vastasi ja sanoi: 'Sinä olet Kristus, elävän Jumalan poika.' " (22-23:) Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan häntä sanoen: 'Jumala varjelkoon, Herra, älköön se sinulle tapahtuko.' Mutta hän kääntyi ja sanoi Pietarille: 'Mene pois minun edestäni, saatana, sinä olet minulle pahennukseksi, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten.' "
Hämmästyttävää, että sama suu, joka puhui "valtavan ilmestyksen sanoja" puhui lihallisesti vain muutamaa hetkeä myöhemmin. Lahja on suurenmoinen, mutta ihmisen raadollisuus voi olla suuri ongelma. Jeesus, joka osasi erottaa henget, avoimesti tuomitsi Pietarin, vaikka aivan äsken oli antanut hänelle kiitosta. Useinkaan meidän ei tarvitse tuomita julkisesti, vaan yksinkertaisesti "itsetykönämme" päättä ä, onko profeetan sanoma ylhäältä vai alhaalta.
SIMON NOIDAN TAPAUS
Apt. 8:9-11: "Mutta ennestään oli kaupungissa muuan mies, nimeltä Simon, joka harjoitti noituutta ja hämmästytti Samarian kansaa sanoen olevansa jokin suuri; ja häntä kuuntelivat kaikki, pienet ja suuret, ja sanoivat: 'Tämä mies on se Jumalan voima, jota kutsutaan 'suureksi' .' Ja he kuuntelivat häntä sen tähden, että hän kauan aikaa oli noituuksillaan heitä hämmästyttänyt."
Apt. 8:19-23: "[Simon noita] sanoi: 'Antakaa minullekin se valta, että kenen päälle minä käteni panen, se saa pyhän Hengen.' Mutta Pietari sanoi hänelle: 'Menkööt rahasi sinun kanssasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa. Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tähän sanaan, sillä sinun sydämesi ei ole oikea Jumalan edessä. Tee siis parannus ja käänny tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa - jos ehkä vielä sinun sydämesi ajatus sinulle anteeksi annetaan. Sillä minä näen sinun olevan täynnä katkeruuden sappea ja kiinni vääryyden siteissä.' "
MITEN EROTTAA AITO PROFETIA SIITÄ MITÄ "SIMON NOITA" SANOO?
Mt. 7:15-16, 22-23: "Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammasten vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. Heidän hedelmistään te tunnette heidä t. (22-23:) Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajane et ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'."
A.W.Tozer: "Terveessä sielussa on, kuten terveessä verisuonistossakin, oikeassa suhteessa valkoisia ja punaisia verisoluja. Uskoa voisi verrata punasoluihin, jotka pitävät yllä elämää kuljettamalla happea kehon eri osiin. Henkien erottamisen pitäisi toimia valkosolujen tapaan: ne käyvät käsiksi kuolleeseen ja myrkylliseen ainekseen ja kuljettavat sen pois suodatettavaksi. Terveen sydämen tä ytyy olla varautunut kuolleen ja vaarallisen bakteeriston pitämiseksi pois elämänvirrasta."
1 Joh. 4:1 "Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärä ä profeettaa on lähtenyt maailmaan."
1 Kor. 14:29: "Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut arvostelkoot [tuomitkoot, NIV]."
Apt. 17:11: "Nämä [berealaiset] olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka pä ivä kirjoituksia, oliko asia niin."
KRITISOINTI SEURAKUNNASSA
Mat. 7:1-2: "Älkää tuomitko [arvostelko], ettei teitä tuomittaisi [arvosteltaisi]; sillä millä mitalla te tuomitsette [miten te arvostelette]; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan. "
Mat. 7:3-5: "Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi? Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Annas, minä otan rikan silmästäsi' ja katso, malka on omassa silmässäsi. Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmä stä."
Tämä ei ole ristiriidassa Kirjoitusten kanssa, jotka opastavat meitä tuomitsemaan ja auttamaan toisia irti synnistä. Sanoma tä ssä on se, että sinun itsesi täytyy olla puhdas ensin! Sitten, ja vain sitten, lähimmäistesi hoitaminen voi olla tuloksellista. "Rikan poisto", loppujen lopuksi, on seurakunnan tärkeä tehtävä.
Mat. 7:5: "...Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä."
Synti voi olla yhtä lamaannuttavaa ja tuskallista kuin roska silmä ssä. Omasta silmästä roskan poisto saattaa olla mahdotonta. Usein tarvitsemme toisiamme tämän kaltaiseen hoitoon. Poistamista varten auttajan käsien pitää olla puhtaat, ympäristön tä ytyy olla valoisa, lähestymistavan täytyy olla hellävarainen ja turvallisuutta huokuva. Tätä ei koskaan pitäisi omavanhurskaan yrittääkään, ei pimeässä eikä likaisin kä sin.
LIKAKÄTISET TUOMARIT
Jaak. 4:8, 11-12: "Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydä menne puhtaiksi, te kaksimieliset.... (11-12:) Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka veljeään panettelee tai veljensä tuomitsee, se panettelee lakia ja tuomitsee lain; mutta jos sinä tuomitset lain, niin et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari. Yksi on lainsää täjä ja tuomari, hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa; mutta kuka olet sinä, joka tuomitset lähimmäisesi?"
Rm. 2:1-3: "Sen tähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa, olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset. Sillä mistä sinä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypää ksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja. Ja me tiedämme, että Jumalan tuomio on totuuden mukainen niille, jotka sen kaltaisia tekevät. Vai luuletko, ihminen, sinä, joka tuomitset niitä, jotka sen kaltaisia tekevät, ja itse samoja teet, että sinä vältät Jumalan tuomion?"
MIELIPITEISTÄ TUOMITSE VAIN ITSEÄSI
1 Kor. 11: 31: "Mutta jos me tutkisimme itseämme, ei meitä tuomittaisi; "
Rm. 14: 1,3,5,10-13: "Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemä än mielipiteistä. - Joka syö, älköön halveksuko sitä, joka ei syö; ja joka ei syö, älköön tuomitko sitä, joka syö, sillä Jumala on ottanut hänet hoivaansa. - Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitä ä kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. - (10-13:) Mutta sinä, minkä tähden sinä tuomitset veljeäsi? Taikka sinä toinen, minkä tähden sinä halveksit veljeäsi? Sillä kaikki meidät asetetaan Jumalan tuomioistuimen eteen. Sillä kirjoitettu on: 'Niin totta kui n minä elän, sanoo Herra, minun edessäni pitää jokaisen polven notkistuman ja jokaisen kielen ylistämän Jumalaa.' Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme. Ä lkäämme siis enää toisiamme tuomitko, vaan pää ttäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä t ai langetusta."
Kol. 2: 16-17: "Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkä än juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen."
1 Kor. 4:5: "Älkää sen tähden siis lausuko mitään tuomiota, ennen kuin aika on, ennen kuin Herra tulee, joka myös on saattava valoon pimeyden kätköt ja tuova ilmi sydänten aivoitukset..."
1 Kor. 4:6: "...'Ei yli sen, mikä kirjoitettu on.' ...
ONKO TUOMIOSI EROTTAMISTA VAI ARVOSTELUA?
1 Sam. 16:7: "...Sillä ei ole niin kuin ihminen näkee: ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen."
Otaksutaan, että olet erottanut (hengelliset aistisi ovat vainunneet) jotakin. Koetellaksesi ja varmistuaksesi siitä, että tämä tuntemus on ylhäältä, Jumalasta, eikä alhaalta, itsestä si, voit tunnustella sitä, mihin se johtaa. Miltä sinusta tuntuu: saako tämä oivallus sinussa aikaan rakkautta, auttamista, hoitamista, jakamis en halua? Edistääkö se elämän puhtautta, johtaako se kohti Kristusta? Tässä tapauksessa Pyhä Henki on voinut antaa sinun kokea asian omasta näkökulmastaan, joka on totuus ja rakkaus. Seuraamukset omalla kohdallasi osoittavat kokemuksesi ja ajatustesi aitouden; parhaimmillaan se johtaa syvempää seurakuntayhteyteen ja nö yryyteen.
Mutta jos "valaistuskokemuksesi" jälkeen ja johdosta koet sydämessä si ylemmyydentunnetta, taipumusta panetteluun, katkeruutta tai halua erottautua Kristuksen ruumiista, kokemuksesi ei ole Jumalasta. Olkoon inhimillisesti katsoen "oikein" tai "väärin", se ei ratkaise: hedelmänsä perusteella tuomiten "tietosi" on tullut alhaalta, ei ylhäältä. Jumala katsoo sydämeen. Jos se, mitä tiedät toisista, ei ole hyödyksi heille eikä sinulle, niin unohda se. Se on myrkkyä.
HENKIEN EROTTAMISEN LAHJA
Filip. 1:9-11: "Ja sitä minä rukoilen, että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi tiedossa ja kaikessa käsittä misessä, voidaksenne tutkia [erottaa, NIV], mikä paras on, että te Kristuksen päivään saakka olisitte puhtaat ettekä kenellekään loukkaukseksi, täynnä vanhurskauden hedelmä ä, jonka Jeesus Kristus saa aikaan, Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi."
Filip. 1:9-11 KR1992: "Rukoilen myös, että teidän rakkautenne kasvaisi ja yltäisi yhä parempaan ymmärrykseen ja harkintaan, niin että osaisitte erottaa, mikä on tärkeää, sä ilyisitte puhtaina ja moitteettomina odottaessanne Kristuksen päivä ä ja tuottaisitte Jumalan kunniaksi ja kiitokseksi runsain mitoin hyvä ä hedelmää, jonka saa aikaan Jeesus Kristus."
1 Kun. 3:9: "Anna sen tähden palvelijallesi kuuliainen sydän tuomitakseni sinun kansaasi ja erottaakseni hyvän pahasta, ..."
1 Kor. 12:10: "...toinen lahjan arvostella henkiä..."
Heb. 5:14: "mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta."
Snl. 15:14: "Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa..."
1 Kor. 4:6: "...Ei yli sen, mikä kirjoitettu on." Kaikessa arvioinnissa ja erottamisessa kriteeri on Jumalan sana.
Joh. 7:24: "Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio."
JUMALAN AJATUKSIA
1 Kor. 2:10: "Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin."
1 Kor. 2:14-16: "Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti. Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta hä ntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan. Sillä: 'Kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?' Mutta meillä on Kristuksen mieli."
1 Kor. 10:15: "Minä puhun niin kuin ymmärtäväisille; arvostelkaa itse, mitä minä sanon."
